Suomalaiset ovat yksi eniten kuluttavista kansoista maailmassa: kulutamme oman osuutemme maapallon vuotuisista luonnonvaroista kolmessa kuukaudessa. Tänään olemme jo kuluttaneet osamme ja seuraava 9kk elämme yli luonnon kantokyvyn. Suomalaisten ylikulutuspäivä ajoittuu aina alkuvuoteen, sillä suomalaiset kuluttavat oman osansa noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin.
Ylikulutuspäivä on se päivä, jona ihmisten kulutus ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Luonto on hyvinvointimme perusta. Se ei kuitenkaan kykene uusiutumaan niin nopeasti kuin ihmiset sitä kuluttavat. Me suomalaiset kulutamme noin nelinkertaisesti sen, mikä olisi maapallon rajoissa kestävää. Meidän on kuitenkin mahdollista muuttaa kulutustamme niin, ettei ylikulutuksesta johtuva luontokato uhkaa jälkipolvien mahdollisuutta hyvään elämään.
Kulutus ja sen aiheuttama ympäristökuormitus ei jakaannu tasaisesti maapallon väestön kesken. Rikkain viidennes maailman ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maailman luonnonvaroista. Tämä merkitsee sitä, että jos väkiluku romahtaisi 1.4 miljardiin niin,että vain tuo rikkain viidennes väestöstä jäisi jäljelle, kulutettaisiin luonnonvaroja edelleen 80 prosenttia siitä mitä nyt – edelleen enemmän kuin maapallon sietokyky sallii. Liiallinen väestönkasvu on kyllä ongelma monista muista syistä, mutta rikkaiden maiden ylikulutusta se ei aiheuta.
Meillä on hyvinvointivaltiona metkittävä vastuu hillitä kulutustamme ja luonnonvarojemme tuhlausta kotimaassa ja ulkomailla. Ihminen ei itse ole tätä kyennyt itsenäisesti toteuttamaan, joten tätä on säädeltävä valtiollisesti ja kansainvälisesti.
Luonto ei tarvitse meitä, me tarvitsemme luontoa.