Olen Iina Hänninen, 28-vuotias tamperelainen perioperatiivinen sairaanhoitaja, biotuotetekniikan insinööriopiskelija, järjestöaktiivi ja aluevaltuutettu.
Olen työskennellyt hoitoalalla vuodesta 2014 lähtien. Aiemmin työskentelin lähihoitajana ikäihmisten palveluasumisen yksiköissä, vanhainkodeissa ja kotihoidossa. Sairaanhoitajana olen työskennellyt geriatrisen kuntoutuksen puolella, erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla ja viimeisimpänä leikkaussalissa. Hoitotyössä olen nähnyt paljon ihmisten elämän käännekohtia. Olen nähnyt iloa, surua, menetystä, kuolemaa, onnistumisia ja toivoa. Olen pitänyt kiinni kädestä, kun raskaana oleva potilaani pelkää lapsensa puolesta ja olen pitänyt kädestä kiinni, kun vanhus veti viimeisen kerran henkeä. Hoitaja tekee kuitenkin paljon muutakin, kun pitää kädestä. Hoitajan työ on monipuolista, haastavaa ja antoisaa. Meidän tulee nähdä se arvo joka hoidolla, huolenpidolla ja kasvatustyöllä on. Elämää tulee suojella.
Toimin opiskeluaikanani oman alani ainejärjestön hallituksessa kolme vuotta, joista viimeisen vuoden puheenjohdin järjestöä. Vuonna 2023 toimin Tampereen seudun Vihreiden nuorten puheenjohtajana. Järjestössä työskentely on vapaaehtoistoimintaa ja se luo tärkeää yhteyttä ihmisten välille. Järjestöillä on suuri merkitys meidän yhteiskunnassa. Monenlaiset järjestöt pyörivät vapaaehtoisten voimin ja tarjoavat aktiviteetteja, tukea, ohjausta, turvaa ja apua ihmisille.
Lähdin politiikkaan loppuvuodesta 2021, kun asetuin ehdolle aluevaaleissa. Olin jonkin aikaa miettinyt politiikkaa ja vaaleihin lähdin useamman ystäväni ja työkaverini kannustamana. Tätä ennen en ollut mukana puoluepolitiikassa, mutta olin tehnyt vaikuttamistyötä sosiaalisessa mediassa tärkeäksi kokemieni asioiden puolesta. Tulin valituksi Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valtuutetuksi. Vaikka poliittinen urani on moniin muihin verrattuna vasta alussa, koen löytäneeni tapani vaikuttaa. Olen ollut aina oikeudenmukaisuuden puolella ja vahvasti tasa-arvon kannattaja. En pysty istumaan käsieni päällä ja odottaa toivoen jonkun korjaavan asioita. Kaikki osaavat valittaa, mutta tarvitaan myös tekijöitä. Vaikka politiikka voi joskus olla hyvin kylmä maailma, koen silti tarpeelliseksi saada kuuluviin niiden äänen, jotka eivät sitä yleensä saa kuuluviin.
Olen kasvanut lapsuuteni Mikkelissä maaseudulla maitotilalla ja pienen kaupungin sykkeessä. Maaseudulla olen osallistunut maatilan töihin ja saanut kasvaa luonnon ja eläimien ympäröimänä. Koen tämän todellakin rikkaudeksi, mutta olen myös nähnyt kuinka usein pienen tilan pyörittäminen ei nykypäivänä ole kannattavaa. Luonnon, maatalouden, metsänhoidon, harvinaisten lajien, partion, sekä villi- ja kotieläimien värittämä lapsuus on opettanut paljon. Osaan arvostaa sitä työtä, mitä maatalous on, mutta ymmärrän myös mikä merkitys sillä on, että pysäytämme luontokadon.
Muistan lapsena pelänneeni usein ilmastonmuutosta. Näin painajaisia maailman kuivumisesta ja kaikkien kasvien kuolemisesta. Tuolloin 2000-luvun alussa ihmettelin suunnattomasti mielessäni, miksei aikuiset tee asialle mitään, miksi he haluavat tuhota tulevaisuuteni. Kasvihuoneilmiöstä puhuttiin ja opetettiin koulussa mistä ne johtuvat, mutta tuntui, ettei tekoja oikeasti ollut. Aikuistuessani pysyi tuo pelko mielessäni, mutta nyt voin toimia sen eteen, että meillä olisi tulevaisuus. Tiede on tullut hurjasti eteenpäin ja nykyisin ilmastonmuutos tunnetaan hyvin. Meidän tulee luottaa tieteeseen ja kuunnella sen sanomaa.
Tarvitsemme inhimillistä ja vastuullista politiikkaa, joka pitää huolta heikoimmassakin asemassa olevista. Hyvinvointiyhteiskunta mitataan siinä, kuinka se pitää mukana nekin joille se on haastavaa. Meidän on tehtävä päätöksiä, joilla pyritään ennaltaehkäisemään ongelmia ja näkemään vaikutuksia kauaskantoisesti. Ei ole enää varaa viivytellä ilmastotoimissa ja emme voi nojata yhteiskunnassa pikavoittoihin. Meidän tulee tehdä yhteistyötä ja jokaisen tulee kantaa vastuunsa. Meidän tulee nojata päätöksenteko tutkittuun tietoon ja näyttöön, sekä inhimillisyyteen ja eettisyyteen uskomusten ja mielipiteiden sijasta. Yhdessä voimme varmistaa Suomeen kasvua, kehitystä, turvaa, terveyttä ja hyvää elämää. Politiikka tarvitsee päättäväisyyttä ja empaattisuutta.