Koulutuksesta leikkaaminen tai lukukausimaksujen vaatiminen olisi hyvin lyhytnäköistä ja Suomen omaan jalkaan ampumista. Maksuton koulutus on keskeinen syy meidän hyvinvointivaltion olemassaoloon. Koulutuksen maksullisuus ja opiskelun tuista leikkaaminen lisää eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei olisi varaa opiskella ja opiskelijat ovat jo nyt tiukilla nousseiden elämänkustannuksien kanssa. Tämä siirtää vähempiosaisuutta sukupolvelta toiselle, koska suurimmalla osalla ei vanhemmat voi tukea lapsensa opiskelua.
Koulutuksen rahoitus on ollut muutoksessa 90-luvulta lähtien. Kipeät leikkaukset vuosien 2011–19 välillä supistivat koulutuksen rahoituspohjaa noin kahdella miljardilla eurolla. Nyt päättyvällä hallituskaudella koulutuksen pysyvää rahoitusta on kasvatettu noin 500 miljoonalla eurolla. Pitkään syntynyttä rahoitusvajetta ei paikata yhden eikä edes kahden hallituskauden aikana. Koulutukselle on siksi laadittava pitkän aikavälin kasvuohjelma, jolla rahoitus nostetaan kestävälle tasolle.
Suomi on kuitenkin muihin pohjoismaihin verrattuna hyvin pihi panostamaan koulutukseen. Koulutustasot ovat jatkaneet muualla kasvua rahoituksen kasvun kanssa, minkä johdosta Suomi on pudonnut OECD mittauksella kärkikastista keskiluokkaan ja pohjoismaiden viimeiseksi. Jos Suomen halutaan olevan kansainvälisesti houkutteleva paikka esimerkiksi investoida, tulisi koulutustasoa saada nostettua. Valtion nykyisenä tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrä 40%:sta 50%:tiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Tähän pyritään lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi sekä kohdentamalla opiskelupaikkoja erityisesti ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittaville. Myös alanvaihtajille ja lisäpätevyyttä etsiville tulee tehdä tasa-arvoisia väyliä tutkintokoulutukseen.
Maksuton ja laadukas koulutus lisää ihmisten hyvinvointia, terveyttä, vähentää rikollisuutta ja harmaatataloutta, nostaa valtion TKI mahdollisuuksia, sekä mahdollistaa kasvua ja kehitystä.
Koulutuksesta tai opiskelijoilta ei leikata.